keskiviikko 14. marraskuuta 2018

Don Det ja Visarun! 

Viime viikot ollaa vietetty täällä Don Detilla,  asustellaan täällä paikassa nimeltään Boat House, tää paikka ei oo varsinaisesti vielä auki, mutta Miika tuntee nää omistajat muutaman vuoden vierailun takaa, joten he vuokrasivat meille täältä Bungalovin. 

                                                    Tässä meijän pikkumökki! 😄


Päivät täällä menee hyvin nopeesti. Ollaan vaan nautittu elämästä, lueskeltu kirjoja, makoiltu riippumatossa. Vuokrattiin myös pyörät (1€/per päivä), niiden kans pääsee näppärästi täällä liikkumaan, täällä kun tiet ovat luokkaa kinttupolut. 😄 

                                                    Pyöräilyn riemua! 😄


Ei niin riemukasta pyöräilyä! 😅
         



Tarkoitushan meijän oli täällä olla kaksi viikkoa ja sitten lähteä Thaimaahan, mutta päätettiim jäädä vielä pariksi viikoksi, tää tarkoitti sitä, että meijän piti lähtee hakemaan uudet leimat meijän passeihin.
Meijän Visarun lähti käyntiin aamulla 9 aikoihin, kun paikallinen bussi starttasi Nagasangista kohti rajakaupunki Paksea. Kolme tuntia siinä vieräthti (matkaa sellaset 156km) kun päästiin perille. Lähettiin etsimään kyytiä, millä päästäis rajalle, ensimmäiset yritti viilata meitä linssiin ja pyysi tuplahintaa (n.40€) kyydistä, mutta toisella yrittämällä meitä vastaan käveli mukava mies ja saatiin sovittua molemmille osapuolille mieleinen hinta.
Rajalle päästiin ja siitä se ravaaminen sitten alkoi. Ensin Laosin puolella meitä juoksutettiin luukulta toiselle, no vihdoin sitten saatiin leimat passiin ja aateltiin, että tää kävi sittenkin helposti. Oltiin jo kävelemässä takaisin autolle, mut sitte alettii kattoo tarkemmin niitä leimoja ja tajuttiin, ettei niissä ollut päivää milloin viisumi menee umpeen. Pähkäiltiin hetki ja päätettiin lähtee tarkistaa asiaa, että voidaanko me lähteä takaisin, ilman että myöhemmin tulee ongelmia. Onneks tarkistettiin asia, oltiin siis vasta kirjauduttu ulos Laosista. Tämän jälkeen lähettiin Thaimaan puolelle, saatiin taas leimat ja lähettiin takas Laosin puolelle kunnes tullivirkailijat  pysäytti meijät ja sano, että meijän tarvii ensin kirjautuu ulos Thaimaasta, jotta voidaan saada uusi viisumi Laosiin. Eiku takasin ja taas uutta leimaa.   Viimeinkin meillä oli oikeenlaiset leimat passeissa ja päästiin jatkaa matkaa takisin Pakseen. Tähänkin reissuun meillä meni sellaiset 12 tuntia, vaikka välimatkat ei ollut pitkiä, mutta kun pitää
Muuttaa pari perhettä matkan aikana ja jutella kummin kaiman kuulumiset, niin kyllähän siinä sitten muutama tovi vierähtää. Toisaalta, eihän meillä ole mihinkään kiire, lomallahan tässä ollaan. 😎
Matkalla rajalle.

Kyllä kyytiin aina yksi moottoripyörä mahtuu. 😄

-M&M






maanantai 5. marraskuuta 2018

Sa-bai-dee!

Viime kirjoituksesta onkin taas hetki, jokapäivä ollaan ajateltu päivittää blogia, mutta jotenkin päivät täällä menee niin vauhdilla, ettei muka olla ehditty. 😄

Matka Vientianesta Vang Viengiin oli tarkoitus kestää 3 tuntia, no ensinnäkin lähtö Vientianesta kesti ja kesti, minivan ahdettiin täyteen matkustajia, me ja joku 15 paikallista.
Ilmaistointi ei toiminut ja istuttiin kuin sillit purkissa. Matkalta napattiin vielä paikallinen tyttö matkaan, kun joku skootteriukkeli pysäytti auton ja huitoi että likan tarvitsee päästä kyytiin. Lepposaa meininkiä siis.

Mietittiin, että miten jaksetaan matka, mutta kokemushan sekin oli omalla tavallaan ja loppumatkasta meitä jo nauratti koko touhu, 5 tunnin päästä oltiin vihdoin perillä. 

Löysimme mukavan majapaikan joen vierestä, otimme kahdeksi yöksi huoneen, hintaa näille muutamalle yölle tuli huimat 14€. Tarkoitus oli lähteä kahden yön jälkeen dondetille, mutta viihdyimme ”mummolla” (majapaikan omisti vanha mummo) niin hyvin, että loppuen lopuksi vietettiin Vang Viengissä yhteensä 4 yötä. 



Aamupalaa


Vangvieng keskustaa



Aamut meillä meni aina mummon ravintolassa istuskellen ja nautiskellen aamupalaa, vihdoin tuntui siltä, ettei ole mihinkään kiire ja voi vaan olla. 

                        Aamukahveet.


 

             Käytiin ajelemassa Buggycarilla...                                         

                     Tällaisissa maisemissa! 
                                         
 Vietnamin sodan aikainen lentokenttä.                                   

Yhtenä päivänä vuokrattiin isot uimarenkaat, jota olivat traktorin sisäkumeja. Näillä me livuttiin pitkin NamSong riveriä toisia käsistä pidellen ja tää oli molempien mielestä yksi elämän parhaista päivistä ja kokemuksista, ne maisemat ja se fiilis! 😎 


  Tubing in VV 2018

Vihdoin ja viimein saatiin aikaiseksi lähteä Dondetilla, Miika kävi ostamassa liput meille Pakseen. Reitti oli siis 
VangVieng-Vientiena-Pakse.

Halusimme tällä kertaa matkustaa ekan pätkän ihan tavallisella bussilla, koska kokemus viime kertaisesta MiniVanista oli jäänyt mieliimme ehkä hieman negatiivisena. 😅 

Myyjä jolta Miika osti liput, oli vannonut, että pääsemme varmasti bussilla Vientienaan, no muutama tunti myöhemmin huomasimme taas istuvamme täyteen ahdetussa MiniVanissa ilman ilmastointia. 😄 

Vientienassa hyppäsimme vihdoin ilmastoituun yöbussiin, jossa oli sänkypaikat jokaiselle, ihan luksusta. 👌 
Ei se ihan niin luksusta ollutkaan, bussista hajosi yöllä rengas ja kuuden aikoihin aamulla meidän piti vaihtaa bussia, koska ilmeisesti nää ei ollut saanu korjattua sitä. 
Kuusi tuntia myöhässä saavuttiin Pakseen, josta meillä oli vielä 2 tunnin matka Nagasangin satamaan, jossa meitä oltiin vastassa. 
                                Meijän kulkupeli Nagasangiin! 😄

Perille päästiin Dondetille 29 tunnin matkustuksen jälkeen, meitä odotti täällä ihka uusi bungalow ja ystävällinen henkilökunta. Oltiin väsyneitä, mutta onnellisia!❤️

                                väsytti. 

          Tässä kun saa läppärin vaan                     pelittämään niin saa hieman                    selkeempää tekstiä ulos 8) 

                       M&M'S 

 


maanantai 29. lokakuuta 2018

On The Road!

Vihdoinkin perillä! Tai no oikeastaan, ollaanhan me jo kokonaiset 6 päivää oltu täällä ja vaihtaa tässä ajassa maata Thaimaasta Laosiin.

Meijän matka Suomesta alkoi mukavasti, olinme kerrankin hyvissä ajoin lentokentällä. Molempia jännitti, eikä ehkä oltu vielä tajutti että tosiaan me ollaan puoli vuotta pois Suomesta.

Lento meni hyvin ja yllättävän nopeasti. Laskeuduttiin Bangkokiin ehkä joskus 7 aikaa aamulla. Pakollisten passintarkastusten ja rahanvaihdon jälkeen astuimme ulos kentän ovista ja sieltä se sama tuttu leimahdus tuli, kuuma ja kostea ilma täynnä eri hajuja.

Suuntasimme Airportlinkillä Phay Thain asemalle ja pitkän pohdinnan jälkeen päätimmekin tällä kertaa suunnata tuktukin kanssa kohti Soi Rambutria ja tältä kadulta löysimmekin hyvin nopeasti meille sopivan Guesthousen.

Hetken hengähdyttyämme, päätettiin lähtee hemmoteltavaksi, löydettiin sellanen mukava kauneushoitola, siinä sitten menikin mukavasti muutama tunti ja omistajatkin olivat niin kivija, että istuskeltiin jopa iltaa heidän kanssaan.

Herättiin seuraavaan päivään hyvissä ajoin, mietittiin siinä aamulla, että mitähän me oikein tehään? No päätettiin, että lähetään samana päivänä yöjunalla kohti Nongkhaita. Otettiin myöhäisempi Check-out huoneesta, ettei tarvinnut raaha rinkkoja ympäri kylää koko päivää (Juna siis lähti vasta 8 aikaa illalla). Muutamasta kerrasta oppineena, käytiin päivällä jo ostamassa liput junaan. Käytiin siinä sitten syömässä ja kulutettiin aikaa kiertämällä Khaosan Roadia. Tuntia ennen junan lähtöä oltiinkin jo asemalla. ( Harvinaista meiltä) 😅


Olin yllättynyt kuinka mukava tämä yöjuna oli, siistit ja puhtaat pedit sekä ilmastointi. Yöllä tosin jossain vaiheessa ilmastointi puhalsi turhankin viileää, olin nimittäin aivan jäässä. Ehdottomasti kyllä valitsen tästä lähtien bussin sijasta junan, jos se vaan on mahdollista.


Aamulla herättiin ja rupesimme ihmettelemään, koska olisimme perillä, no tapasimme Ranskalaisen meidän ikäisen kaverin ja Filippiiniläisen pariskunnan, jotka eivät ennen olleet käyneet Laosissa.

Miika hämärästi muisti oman viime rajan ylityksensä muutaman vuoden takaa ja jäi suustansa kiinni heidän kanssaan, joten lyöttäydyimme yhdeksi porukaksi juna-asemalla, jakamaan matkakulut rajan yli kohti Laosin pääkaupunkia Vientienaa.

Tuktuk kyyti Nong Khain rautatieasenalta Thaimaan immigrationiin (50baht/per nenä) Check-out Thaimaasta ja tämän jälkeen odottamaan bussia (kulkee non-stoppina) mikä kuljettaa sillan yli Laosin raja-asemalle (20baht/per nenä).

Raja-asemalle päästyämme haettiin arrival cardit. Täytettyämme ne, yllätyimme kun saimme tietää ettei Suomen passilla vuodeen loppuun saakka tarvitse maksaa viisumia (35$) joten säästimme tässä ison rahan.

Rajahälinöiden jälkeen hyppäsimme kimpassa tultukiin ja matkasimme 20min matkan keskustaan, missä vaihdoimme yhteystietoja ja hyvästelimme toisemme, lupautuen kuitenkin näkemään seuraavalla kerralla. 😊 siitä lisää seuraavassa päivityksessä 😎











                                -M&M-

tiistai 23. lokakuuta 2018

Tänään

Pääpäivä. Lähtö 8h päästä ja hommat hanskassa, mis on hanskat? Ei kai sen nii väliä?

Rinkan pakkauksen opettelua. 

Rupes just sateleen vettä tääl suomen Turussa. Toivottavasti Aasian suunnilla saa lämpösemmän suihkun.

-M- 😎


maanantai 15. lokakuuta 2018

9 päivää lähtöön!

n.9 vuorokautta, niin istumme finnairin AY141 lennolla matkalla Asianytimeen eli Bangkokiin. Kaikki vaattet, häkkivarasto, postin kääntö ja muut "pikkuasiat" vielä tekemättä.. jos huomenna jaksais :)
Uudet vuokralaiset ottavat tämän tilan haltuun juurikin 23.10 Veikkaan, että kiire tulee heittää tavarat unicefin laatikoihin ja lahjoittaa pois ,mutta tehokas ajankäyttö on hyvinkin tuttua.

Kiinan kentällä eräänä vuonna finalcall salko kurki kajahtaa kentän kaiuttimista ja olimme eksyksissä toisistamme, mutta koneeseen päästiin..viime joulukuussa minä juoksin vielä koneeseen vaikka näytössä luki gate is closed(ei siitä sen enempää) joten mitä tässä turhia ressaamaan kiireestä, kellot jätetään kuitenkin pois kohteeseen saavuttuamme ja elämme auringon laskun ja nosun mukaan.
 
Rinkat tyhjinä tosiaan lähetään, ehkä pari t paitaa, passi, kauluspaita ofc, muutamat sukat ja alusvaatteet messii, mut kokemusten mukaan ne menee käsimatkatavaroihin. kuten tyhjä rinkkakin :) Bangkokin suvarnabhumin kentältä alakertaan ja Airpotlinkin kanssa(öö 2-5e?) phaythain asemalle keskustaan vaihtamaan thaimaan rahaa muutama eurolla SuperRich pankkiin, jossa paras vaihtokurssi, lentokentällä myös alimmassa kerroksessa sama pankki/vaihtopiste suosittelen!
Samalla pääsee nopeasti airport linkkiin mikä on tuhat kertaa mukavampi tapa matkustaa kuin ahtaassa jääkylmässä taksissa, liikenneruuhkissa keskustaan, jonne hädin tuskin kuski osaa edes ajaa vaikka antaisi osoitteen!
Airpotlink voittaa nopeudessa mukavuudessa, hinnassa ja ajassa taksin...pikku toimenpiteiden jäkeen joku mukava hostelli jostain esim soi rambutrilta tai viereiseltä khaosan roadilta(suositaan KhaosanPalacea1000thb kattouimallas, allasbaari, uudehkot huoneet, aamiainen) jossa varmasti joka toinen reppureissaaja on saanut ensimmäisenä päivä kustua kaikki asiansa :) onneksi virheistä oppii..

Muutaman päivän tai ehkä viikon jälkeen, kun ollaan Bangkokissa ihmetelty ohimeneviä ihmisiä tarpeeksi ja syöty aivan mahatavaa katuruokaa joka kojusta mitä vastaan tulee, suuntaamme Thaimaan rajalle josta hyppäämme Laosin puolelle, rajalta Pakseen ja sieltä DonDetille aka 4000islands pitkästä aikaa.. katsomaan onko meno muuttunut. Toinen suunta voisi olla Koh Chang tms eksoottiset pikkusaaret changin kupeessa... mutta se selviää varmasti kun päästään perille asti jnejne sääkartat ja kaikki! samahan se minne sen riippumaton asentaa ja avaa kirjan :)

Ko-Phanganille suuntamme jokatapauksessa Marraskuun ekoilla viikoilla. Otamme yöjunan Bangkokin päärautatieasemalta surat-thaniin josta siirrymme jollain kyydillä satamaan ja hyppämme phanganille menevään lauttaan, osa lautoista pysähtyy ekana koh-samuille, mutta se on nopea stoppi ja lautta jatkaa matkaa phanganille.

Juna muuten on mukava tapa matkustaa siellä pystyy jopa normaalisti ajoneuvoissa valvova nukkumaan , mutta voin suositella myös valtion bussia oisko ollu Ekkamain vai Mo-chitin asemalta suoraan satamaan, bussi ajaa lauttaan ja sinun pitää vain muistaa ostaa sataman kahvilasta halpa lauttalippu, jollei se valmiiksi jo kuulu lippuun.. muista varmistaa itse en muista(hinta n20-25e koko keissi BKK to KPN)

Kirjoitus asu varmasti muuttuu ajan kanssa, kun oppii uudestaan kirjoittamaan Myös kuvia tulemme laittamaan reissultamme blogiin taajaan tahtiin, jotta jokainen kiinnostunut lukija pääsee tunnelmaan ja mahdollisesti saa itsekin rohkeuden/kipinän hypätä hetkeksi pois oravanpyörästä, jossa kaikki elämme, ketään kuitenkaan väheksymättä.
Jokainen on vapaa tekemään mitä haluaa ja kuinka haluaa. Toinen on onnellinen punaisesta mökistä ja perunamaasta, toinen uuden karheasta ajoneuvosta..kaikki nämä ovat omia päätöksiä ja mikään ei ole väärin. Kaikki löytävät oman onnensa omista asioistaan ja tekemisistään.

        "Rahalla saa ostettua vapaa-aikaa, ja joillekkin ihmisille vapaa-aika on onnellisuutta"
                                        
                                             Cheers! -Miika-
 
  

perjantai 31. elokuuta 2018

Ensimmäinen blogiteksti ja 53 päivää lähtöön!

Totta tosiaan, lähtöön on enää 53 päivää. Tuntuu, että kaikki asiat on vielä tekemättä, vaikka suurimmat asiat olemmekin jo hoitaneet.
Lentoliput on hankittu, asunto vuokrattu reissumme ajaksi ja rokotukset kunnossa ja meille matkavakuutukset hoidettu.Toisin sanoen, enää pitää pakata rinkat ja olemme valmiita lähtöön, silti takaraivossa on pienen pieni stressi.
Päätimme alkaa kirjoittaa blogia, että kotoa pois ollessamme ystävät ja sukulaiset voivat seurata elämäämme tätä kautta ja ehkäpä joku tuiki tuntematonkin saattaa eksyä sivuillemme ja löytää täältä jonkin vinkki vitosen, onhan tämä muisto meille ja ehkä joskus myös meidän jälkeläisillemme.
Mihin kaikkialle aiomme sitten reissata, no oikeastaan meillä on tarkat suunnitelmat vaan vuoden loppuun. Vietämme ensimmäiset päivät Bangkokissa, aikaeroa korjaillessa ja sieltä suuntaamme "jonnekkin". Marraskuun puolessa välissä lähdemme pikkuhiljaa laskemaan alaspäin, meidän ensimmäisen yhteisen reissun kohteeseemme eli Koh Phanganille, saarella vietämme joulun ja uudenvuoden. Sen jälkeen olemme päättäneet, että menemme sinne minne tuuli meidät kuljettaa!

-Minna